DSC08612Kuusipäre, jota meillä höylätään tehdään aina talvipuusta (tammi-helmikuussa kaadetusta pienioksaisesta, tiheäsyisestä kuusesta). Puut kaadetaan Kaarasen tilan omista metsistä Hauholta. Metsiä hoidetaan ainoastaan metsurityönä ja puustoa uusitaan niin sanotusti luontaisesti lisäämällä, jolloin pystytään varmistamaan puun hyvä laatu niin pärekatoille kuin puusepän teollisuuteen. Kattopäre höylätään 42,5 sentti pitkästä kuoritusta pöllistä, minkä jälkeen valmiiden pärenippujen katolla ylöspäin menevä osa kastetaan punamultaan. Punamullan käytöllä varmistetaan, ettei katon lyönti vaiheessa yksikään päre mene väärinpäin. Päreiden vahvuus on 6 pärettä per tuuma (2,5cm). Päreiden leveys vaihtelee 7 ja 15 sentin välillä.

 

Päreet toimitetaan kuormalavoilla, joihin on pakattu kaksi päremottia päreitä (20m2). Neliömäärä on laskettu 5 tuuman terällä tehtyyn kattoon. Lavoihin laitetaan juuri ennen toimitusta käärintämuovi, joka on poistettava välittömästi päreiden saavuttua asennuspaikalle. Päreet ovat Hauholla varastossa noudettavissa, lastaamme lavat auton kyytiin trukilla tarvittaessa. Meidän kautta saa tarvittaessa myös pärekattonauloja 10kg laatikoissa. Meillä on porukassa 3-5 rakennus alan ammattilaista töissä. Käytämme ainoastaan suomalaista työvoimaa ja yhteiskunnalliset velvoitteet on hoidettu asianmukaisesti.

 

Päreet palaavat kattoon

 

Pärekaton tekeminen onnistuu nykyisin harvalta. Markku Kaarasen taito on periytynyt isovaarilta ja niillä opeilla tekemistä riittää.

 

Pärepuun valinta, kaataminen sekä päreiden höyläys vaikuttavat katon kestävyyteen yhtä lailla kuin itse katon rakentaminen. Päreeksi käytetään paikkakunnasta riippuen eniten kuusta, mäntyä ja haapaa. Paras pärepuu on suora, mahdollisimman ylös oksattomana kasvava puu. Puut kaadetaan puulajista riippuen alkuvuodesta ja varastoidaan kuorellisina. Kuoriminen, pölkyttäminen ja päreiden höyläys onnistuu parhaiten keväällä ja alkukesästä. Kuoritut rungot pätkitään 50cm mittaisiksi. Kattopäreet höylätään tyvipölkyistä muutaman päivän sisällä kuorimisesta, ettei puu pääse kuivamaan. Liiaksi kuivaneet päreet halkeilevat naulatessa. Sydänpuuta ei höylätä. Se käytetään polttopuuksi.

 

1800-luvun lopulla päreitä tehtiin miesvoimin aluksi käsin kiskomalla, sitten työkalujen avulla pilkkomalla. Hieman myöhemmin höylät saatiin toimimaan joko tuuli- tai vesivoimalla. Seuraava edistysaskel kehityksessä toi höyrykoneet sekä traktorikäyttöiset höylät, jotka ovat yleisiä edelleen sähköisten höylien ohella. Mitä hitaammalle höylän saa säädettyä ja mitä pienemmässä kulmassa pöllin saa höylättyä, sitä parempi päre on luvassa. Terän asentoa säädetään aina puulajin mukaan. Paras päre on leveydeltään 125 mm ja paksuudeltaan vähemmän kuin 5mm paksu tasainen liuska. Pärenippujen päät voi höyläämisen jälkeen kastaa väriin, jotta asennus tapahtuu katolla myötäsukaan ja maali jää piiloon seuraavan pärerivin alle. Naulaukseen käytetään ohuita galvanoimattomia pärekattonauloja.

 

Taito perintönä

 

DSC08587

Hauholainen Markku Kaaranen oppi pärekattojen tekemisen isältään Pentiltä, jonka isoisä hallitsi jo aikanaan perinteikkään käsityötaidon. Silloin suurin osa puurakenteisista katoista oli pärekattoja.

-1960-luvun alussa loppui pärekattojen tekeminen muutamaksi vuosikymmeneksi, kun peltikatot yleistyivät, Pentti sanoo.

Nyt vanhojen käsityötaitojen kunnioittaminen on taas nousussa ja vanhoja rakennuksia entistetään tai uusia rakennetaan vanhoilla rakennusmenetelmillä. Miehet ovat tehneet pärekattoja nyt noin 15 vuoden ajan yhdessä Pentin veljen Matin kanssa. Heidän tekemiään pärekattoja on muun muassa kuntien ylläpitämillä museoalueilla kuten Helsingin Seurasaaressa sekä useissa suojelluissa rakennuksissa.

-Myös huvimajojen ja savusaunojen katot sekä vanhanaikaisten kaivojen katot ovat päreestä upeita, samoin erilaiset pihakatokset, Markku Kaaranen kertoo rakennuskokemuksiaan.

 

Kuusi on miesten kokemuksen mukaan yleisin ja kestävin päremateriaali. Haapaa käytetään myös paljon. Vaikkapa saunan sisäseinät ja pefletit päreestä ovat tänä päivänä trendikkään sisustajan valintoja. Lepästä taas saa esimerkiksi lahjoihin tai tarjoilutarkoitukseen sopivia kauniita päreitä.

 

Ihmiset eivät nykyisin tunne juurikaan puun perinteitä ja käyttötarkoituksia. Siksi Kaarasen miehet osallistuvat mielellään erilaisille perinnepäiville antamaan työnäytöksiä ja jakamaan tietouttaan päreiden käytöstä.

 

Käytännön asiaa

 

Kaaraset kaatavat talvella vuodenvaihteen jälkeen pienioksaisia puita päreitä varten ja varastoivat rungot varjoisaan paikkaan. Kun puut ovat keväällä sulaneet, on höyläämisen aika.

-Puut kuoritaan samana päivänä kun höylätään, Markku kertoo takeena siitä, ettei puu ole päässyt kuivamaan.

-Höylä repii päreen, jos pölli on liian kuiva.

 

Miesten traktorikäyttöinen höylä on lähes 100 vuotta vanha. Se on ostettu aikoinaan Hämeenlinnasta ja siinä on sepän takomat osat. Vain puuosia on Pentin mukaan kunnostettu vuosien varrella. Viiden tuuman terällä syntyy 12,5cm leveitä ja 42,5cm pitkiä päreitä.

 

Pärekate tehdään katon suuntaisen aluslaudoituksen varaan. Kattaminen aloitetaan räystäältä, johon naulataan päreitä kupera puoli alaspäin ja tyvipuoli harjalle päin. Näin kiinnitetty rivi muodostaa räystäälle tippanokan. Seuraavat rivit ladotaan päreen kupera puoli ylöspäin limittäin noin tuuman verran pituussuunnassa ja noin neljäsosa päreen leveydestä sivusuunnassa. Sivun limityssuunta vaihdetaan joka rivillä, jolloin saadaan kolminkertainen limitys. Päreiden ladontatapa ja kiinnitys vaihtelee paikkakunnittain. Kaaraset naulaavat vain joka toisen päreen kiinni ruodelautoihin aidoilla pärekattonauloilla, joita saa heidän mukaansa 11,7x45mm:n kokoisena vain yhdeltä naulatehtaalta käsittelemättömänä. Tällä menetelmällä pärekaton saa helposti uusittua 30 vuoden kuluttua, jonka miehet antavat työnsä takuuksi. Kun lappeet on katettu harjalle asti, naulataan vielä harja- ja tuulilaudat sekä reunalaudat päreiden suojaksi. Jos katto sijaitsee paikalla, jossa neulaset tai lehdet putoilevat syksyisin sen päälle, voi kattoa harjata tarpeen mukaan. Se harmaantuu kauniisti noin viidessä vuodessa.

 

 

Pärekaton asennusohje

 

Tarvittavat työvälineet ja -materiaalit:

vasara, käsisaha, mitta

lautatavaraa

kirkkaita, pärekattonauloja 1,7X51

Kattopäreitä

 

Vanha pärekatto puretaan pois ja samalla tarkastetaan aluslaudoituksen kunto ja uusitaan heikot ruodelaudat. Jos kattoon joudutaan uusimaan ruodelaudat, käytetään läpisahattua 3-5 tuumasta lautaa. Laudoittaessa väliin jätetään noin 4 cm rako. (Ruodelautaa kuluu noin 8 m/m2.) Räystään reunalaudan on oltava täysisärmäinen. Räystään kohdalla laudat laitetaan ilman välejä, jotta pärekaton alkuladonta onnistuisi hyvin. Reunimmaiseen ruodelautaan lyödään kiinni n. 2-3 cm paksu lauta tai rima, jonka päälle muodostuu päreistä tippanokka. Rimaan naulataan vielä tukilauta syrjälleen helpottamaan päreiden latomista. Tämä kotelo – rima ja lauta – poistetaan, kun katto on valmis.

 

Ensimmäiseen päreriviin tarvitaan kolmen pituisia päreitä (1/3 ja 2/3 sekä koko päre). Ensimmäinen kerros pärettä asennetaan kupera puoli ulospäin (merkkimaalaus aina ylös) vierekkäin, alapää kiinni tukilautaan. Jokainen päre naulataan yläpäästään kiinni. Huom! Naula ei saa kiristää pärettä, ettei se lohkea! Seuraava kerros ensimmäiseen riviin tulevia päreitä on 2/3 pitkiä, ja ne asennetaan kovera puoli ylöspäin, kuten kaikki tulevatkin päreet. Päreet linjataan kiinni tukilautaan, kuten myös kolmas kerros, jossa päreet ovat jo täysimittaisia. Näin ensimmäisestä räystäälle tulevasta rivistä tulee kaiken kaikkiaan kolmekerroksinen. Jokainen kerros ja rivi limitetään aina aloittaen vuorotellen oikealta ja vasemmalta.

Seuraava rivi päreitä linjataan asettamalla 5" (n. 12,5 cm) leveä linjalauta vasten räystään tukilautaa. Linjalautaa siirretään työn edetessä rivi kerrallaan niin, että pärekatteesta tulee kolminkertainen.

 

Lopuksi asennetaan harjalaudat.